63-vuotias Jens Kukka on suomalainen mies, joka tuomittiin aikoinaan törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä yhdessä Anneli Auerin kanssa. Nyt hän on vapaa rangaistuksensa jälkeen, mutta seisoo jälleen oikeudessa uusintakäsittelyssä.
Kukasta tuli pahamaineinen, kun hän ja hänen entinen tyttöystävänsä Auer syytettiin hirvittävistä rikoksista Auerin lapsia kohtaan. Pitkien vankeusrangaistusten jälkeen molemmat taistelevat nyt todistaakseen syyttömyytensä, kun oikeus avaa tapauksen uudelleen.
Elämä ennen rikosta
Jens Rurik Kukka syntyi vuonna 1963 Suomessa. Hänen lapsuudestaan tai perhetaustastaan tiedetään hyvin vähän, sillä hän eli suurimman osan varhaisesta elämästään julkisuuden ulkopuolella. Aikuisuuteen mennessä Kukka asui pääkaupunkiseudulla ja kamppaili vakauden löytämiseksi sekä työssä että ihmissuhteissa.
Urahaasteet
1990-luvulla Kukka kokeili useita töitä. Hän työskenteli myyntiedustajana turvajärjestelmiä valmistavassa yrityksessä, mutta oikeudenkäyntiasiakirjojen mukaan hän ei tehnyt yhtään myyntiä työsuhteensa aikana.
Yritys irtisanoi hänet, ja Kukka haastoi sen oikeuteen – ja hävisi.
Vuosien työttömyyden jälkeen hän siirtyi taksialalle. Vuoteen 2007 mennessä hän oli asettunut Turkuun, jossa hän työskenteli taksinkuljettajana ja perusti pienen kuljetusyrityksen.
Asiakirjojen mukaan vuonna 2010 hänen yrityksensä liikevaihto oli noin 100 000 euroa vuodessa.
Väkivaltaisuuden ensimerkit
Kukan yksityiselämä oli yhtä epävakaata. Hän meni naimisiin 1990-luvulla ja sai kaksi poikaa. Avioliitto päättyi vuonna 2001, ja siihen liittyi väkivaltaväitteitä.
Hänen ex-vaimonsa kertoi myöhemmin, että “hän nautti väkivallasta”, ja molemmat pojat vahvistivat kokeneensa fyysistä väkivaltaa.
Myöhemmin, vuonna 2006, toinen entinen tyttöystävä haki lähestymiskieltoa väittäen Kukan pahoinpidelleen häntä. Oikeudenkäyntiasiakirjojen mukaan Kukka myönsi lyöneensä ex-vaimoaan, mikä lisäsi syyttäjien myöhemmin käyttämää väkivaltakuviota.
Kohtalokas suhde Anneli Aueriin
Marraskuussa 2007, työskennellessään Turussa, Kukka tapasi Anneli Auerin, naisen, jonka aviomies Jukka S. Lahti oli murhattu kuuluisassa Ulvilan murhajutussa vuotta aiemmin. He tapasivat netin keskustelussa ja aloittivat nopeasti romanttisen suhteen.
Suhde kesti alle vuoden. Vuoden 2008 lopulla Kukka muutti takaisin Helsinkiin keskittyäkseen taksiyritykseensä, ja yhteydenpito hiipui. Heidän lyhyt suhteensa nousi kuitenkin myöhemmin poikkeuksellisen rikostapauksen keskiöön.
Syytykset alkavat sijaisperheessä
Kun Auer pidätettiin vuonna 2009 epäiltynä aviomiehensä murhasta, hänen neljä lastaan sijoitettiin sijaisperheeseen hänen veljensä ja tämän vaimon luo.
Noin vuotta myöhemmin, vuoden 2010 puolivälissä, sijaisvanhemmat ottivat yhteyttä poliisiin ja kertoivat, että lapset olivat puhuneet järkyttäviä tarinoita seksuaalisesta ja väkivaltaisesta hyväksikäytöstä, johon osallistuivat sekä äiti että Jens Kukka.
Sijaisvanhemmat väittivät nauhoittaneensa lasten kertomukset ja toimittaneensa ne tutkijoille. Nämä ilmoitukset käynnistivät täysimittaisen poliisitutkinnan Aueria ja Kukkaa vastaan.
Pidätys vuonna 2011
15. syyskuuta 2011 poliisi teki ratsian Kukan kotiin Helsingissä ja pidätti hänet. Häntä syytettiin törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä, törkeästä raiskauksesta ja pahoinpitelystä.
Myöhemmin toimittaja Ari Lahdenmäelle Long Playn vuoden 2015 tutkivassa artikkelissa “Taksikuski” antamassaan haastattelussa Kukka muisteli huutaneensa poliiseille:
“Älkää olko naurettavia – teillä on väärä osoite.”
Auer pidätettiin pian tämän jälkeen uudelleen. Molemmat vakuuttivat syyttömyyttään ja väittivät, että lasten sijaisvanhemmat olivat manipuloineet heitä keksimään tarinoita.
Tuomio – yksi Suomen synkimmistä oikeudenkäynneistä
Kesäkuussa 2012 Varsinais-Suomen käräjäoikeus tuomitsi sekä Kukan että Auerin syyllisiksi seksuaali- ja väkivaltarikoksiin Auerin lapsia kohtaan.
Oikeus nojasi vahvasti lasten nauhoitettuihin kertomuksiin, jotka kuvasivat rituaalinomaisia tekoja ja pahoinpitelyjä.
- Kukka tuomittiin 10 vuoden vankeuteen törkeästä raiskauksesta, lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä ja pahoinpitelystä.
- Auer sai 7½ vuoden tuomion vastaavista rikoksista.
Vuonna 2013 Turun hovioikeus vahvisti tuomion. Kun korkein oikeus kieltäytyi käsittelemästä asiaa vuonna 2014, tuomiot jäivät lainvoimaisiksi.
Vankilaelämä ja jatkuvat kiistot
Kukka istui noin kuusi vuotta vankilassa. Koko vankeusaikansa hän kiisti syyllisyytensä, väittäen, että tapaus perustui tekaistuihin todisteisiin.
Hän ja Auer tekivät useita valituksia, myös Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen, mutta kaikki hylättiin aluksi.
Vuoteen 2017 mennessä molemmat olivat suorittaneet rangaistuksensa, mutta lupasivat jatkaa taistelua maineensa puhdistamiseksi. Heidän asianajajansa alkoivat käydä läpi alkuperäisiä lasten haastatteluja ja nostivat esiin ristiriitaisuuksia ja mahdollista painostusta.
Yllättävä käänne
Vuonna 2023 tapaus sai dramaattisen käänteen. Auerin nyt aikuiset lapset kertoivat viranomaisille, että he olivat keksineet tarinat sijaisvanhempien painostuksesta.
He väittivät, että sijaisvanhemmat ohjasivat heitä, kuvasivat heidän kertomuksensa ja uhkasivat rangaistuksilla, jos he kieltäytyisivät valehtelemasta.
Oikeudenkäyntiasiakirjojen mukaan lapset sanoivat:
“Me keksimme kaiken.”
He kertoivat halunneensa miellyttää sijaisvanhempiaan ja välttää palaamasta äitinsä luo, jota heitä oli opetettu pelkäämään. Nämä paljastukset johtivat tapauksen uudelleen avaamiseen ja uuteen tutkintaan.
Korkein oikeus kumoaa tuomiot
5. joulukuuta 2024 Suomen korkein oikeus totesi, että oli olemassa “erittäin painavia syitä epäillä todisteiden luotettavuutta” ja kumosi sekä Kukan että Auerin tuomiot.
Oikeus totesi, että:
- Lasten kertomuksia oli manipuloitu.
- Osa todisteista oli käsitelty väärin.
- Tapaukseen osallistuneella lapsiterapeutilla oli eturistiriita.
Päätös mitätöi tuomiot, mutta määräsi täyden uusintaoikeudenkäynnin, jossa todisteet käsitellään alusta lähtien.
Ensimmäistä kertaa yli kymmeneen vuoteen Kukan nimi puhdistettiin lain silmissä – vaikka kiista ei ollut vielä ohi.
Uusintaoikeudenkäynti alkaa – uutta todistusaineistoa
Syyskuussa 2025 uusintaoikeudenkäynti alkoi Varsinais-Suomen käräjäoikeudessa Turussa. Syyttäjä nosti 18 syytettä törkeistä seksuaali- ja väkivaltarikoksista sekä Aueria että Kukkaa vastaan.
Uusissa kirjallisissa vastauksissaan molemmat kiistivät jokaisen syytteen.
Kukan puolustus totesi:
“Tarinoita luotiin yhteisymmärryksessä ja manipuloinnin kautta, kun sijaisvanhemmat olivat puhuneet ja kuvanneet lasten kertomukset.”
Hän kutsui syyttäjän versiota tapahtumista “epätodennäköiseksi” ja huomautti, että kahden netissä tavanneen ihmisen ei ollut realistista aloittaa vakavia seksuaalirikoksia muutaman päivän sisällä.
Auerin 37-sivuinen puolustus lausui myös:
“Lapset olivat kauhuissaan sijaisperheessä ja keksivät tarinoita miellyttääkseen huoltajiaan, jotka saivat noin 9 000 euroa kuukaudessa korvauksina.”
Molemmat vaativat täysin julkista oikeudenkäyntiä maineensa palauttamiseksi.
Syyttäjän selitys
Ylen haastattelussa 24. syyskuuta 2025 valtakunnansyyttäjä Ari-Pekka Koivisto myönsi, että taloudelliset korvaukset vaikuttivat osittain hänen päätökseensä nostaa syytteet uudelleen:
“Kyllä, oma syytteeni sisälsi myös niin sanotut valtion varoista maksetut korvaukset,” Koivisto sanoi.
Jos valtio olisi sulkenut tapauksen, Auer olisi voinut saada noin miljoona euroa ja Kukka jopa 1,5 miljoonaa euroa väärästä vankeudesta. Käynnissä oleva oikeudenkäynti estää heitä saamasta näitä korvauksia – ainakin toistaiseksi.
Uusintaoikeudenkäynti jatkuu, ja sen odotetaan jatkuvan vuoden 2026 alkuun. Kymmeniä todistajia, videotallenteita ja asiantuntijaraportteja käsitellään oikeudessa.
