Viihteen kuluttaminen on Suomessa siirtynyt yhä monimuotoisempaan ja henkilökohtaisempaan suuntaan. Digitaaliset palvelut, kotimaiset tuotannot ja maailmanlaajuiset ilmiöt ovat muokanneet suomalaisten tapaa nauttia elokuvista, musiikista, peleistä ja muista kulttuurin muodoista. Tässä artikkelissa tarkastellaan, kuinka yleisön mieltymykset ovat kehittyneet viime vuosien aikana ja mitä suuntauksia on havaittavissa eri viihdemuotojen saralla.
Suoratoisto hallitsee kotiviihdettä
Yksi suurimmista muutoksista viihdekentässä on ollut suoratoistopalveluiden nopea kasvu. Netflix, Viaplay, Disney+ ja kotimainen Yle Areena ovat korvanneet perinteiset televisiokanavat monien kotitalouksien ensisijaisena viihteen lähteenä. Käyttäjät arvostavat mahdollisuutta katsoa sarjoja ja elokuvia omassa tahdissaan, ilman mainoksia ja rajoituksia.
Samalla myös sisältöjen kirjo on laajentunut. Kotimaiset tuotannot, kuten “Karuselli,” ovat saaneet jalansijaa kansainvälisen tarjonnan rinnalla. Monille katsojille kotimainen sisältö tarjoaa tunnistettavia teemoja ja arkielämän kuvauksia, jotka käsittelevät yhteiskuntaa, ihmissuhteita ja elämäntapaa realistisesti. Tämä lähestymistapa puhuttelee erityisesti niitä käyttäjiä, jotka arvostavat paikallista näkökulmaa ja ajankohtaisia aiheita.
Musiikin kulutus siirtyi täysin digiin
Spotify, YouTube ja muut musiikin suoratoistopalvelut ovat mullistaneet tavan, jolla Suomessa nautitaan musiikista. Fyysiset tallenteet, kuten CD-levyt ja vinyylit, ovat jääneet lähinnä keräilijöiden ja harrastajien käyttöön, kun taas suurin osa kulutuksesta tapahtuu digitaalisesti. Käyttäjät kuuntelevat musiikkia älypuhelimilla, tietokoneilla ja älykaiuttimilla, usein liikenteessä, töissä tai taustalla kotona.
Algoritmipohjaiset suositusjärjestelmät ohjaavat yhä useammin käyttäjien musiikkivalintoja. Palvelut analysoivat kuunteluhistoriaa ja tarjoavat henkilökohtaisia soittolistoja, mikä tekee uusien artistien ja musiikkigenrejen löytämisestä helpompaa kuin koskaan ennen. Tämä on lisännyt avointa suhtautumista eri musiikkityyleihin, ja yhä useampi kuuntelija siirtyy sulavasti tyylilajista toiseen.
Kotimainen musiikki on pysynyt vahvasti mukana digiajan muutoksessa. Erityisesti rap, R&B, elektroninen musiikki ja indiepop ovat saaneet vankan aseman suoratoistojen kärkipaikoilla. Artistit kuten ibe, Ege Zulu ja pehmoaino ovat vakiinnuttaneet paikkansa soittolistoilla ja keikkalavoilla. Heidän tuotantonsa yhdistää usein henkilökohtaisia teemoja, modernia soundia ja vahvaa visuaalista ilmaisua, mikä puhuttelee laajasti kotimaista yleisöä.
Musiikkifestivaalit ovat säilyttäneet asemansa osana suomalaista kesäkulttuuria. Suurtapahtumat kuten Ruisrock, Flow Festival ja Ilosaarirock keräävät vuosittain tuhansia musiikin ystäviä yhteen. Vaikka striimaus on arjen ensisijainen kuuntelumuoto, myös livekokemukset tuovat lisäulottuvuuden musiikin kulutukseen, sillä ne tarjoavat yhteisöllisyyttä, tunnetta ja suoraa kontaktia artistien kanssa. Festivaaleilla korostuvat usein myös monimuotoisuus, visuaalisuus ja oheisohjelmat, jotka tekevät tapahtumista kokonaisvaltaisia elämyksiä.
Pelaaminen ja interaktiivinen viihde kasvussa
Pelaaminen on vakiinnuttanut asemansa yhtenä suosituimmista viihteen muodoista Suomessa. Teknologian kehitys on tuonut pelit kaikkien ulottuville, ja pelaaminen tapahtuu nykyään niin mobiililaitteilla, tietokoneilla kuin konsoleillakin. Erilaiset alustat mahdollistavat sen, että pelaaminen voi olla nopeaa ajanvietettä tai syvällistä strategista haastetta, tilanteesta ja mielialasta riippuen.
Pelit kattavat nykyään laajan kirjon eri genrejä ja muotoja. Mobiilissa suositaan usein nopeatempoisia pulma- ja sanapelejä, kuten Sudoku- tai sanaristikkopohjaisia sovelluksia. Konsolien ja PC:n puolella vetävät tarinapohjaiset seikkailupelit, kuten The Legend of Zelda, The Witcher tai Horizon-sarja, jotka tarjoavat tunteja syvällistä immersiota. Moninpeleissä taas korostuvat vuorovaikutus ja yhteisöllisyys. Sillä pelejä pelataan yhdessä ystävien kanssa verkon yli tai kilpaillaan kansainvälisissä ympäristöissä.
Lautapelien digitaalisten versioiden suosio on kasvanut nopeasti. Klassikoista, kuten Monopoly, Catan ja Carcassonne, on tarjolla moderneja sovelluksia, joita voi pelata verkossa tai paikallisesti. Näissä yhdistyvät perinteisen pelin säännöt ja digitaalinen helppous.
Samanaikaisesti kiinnostus kevyempiin, helposti lähestyttäviin pelityyppeihin on selvästi lisääntynyt. Esimerkiksi tietovisat, yksinkertaiset kasuaalipelit ja korttipelit tarjoavat viihdettä tilanteisiin, joissa ei haluta syventyä pitkiin pelisessioihin. Näihin lukeutuvat myös slots tyyppiset pelimuodot, joissa korostuu rentous, yksinkertaisuus ja nopea palkitsevuus ilman monimutkaisia sääntöjä. Ne houkuttelevat erityisesti käyttäjiä, jotka etsivät rentouttavaa ajanvietettä esimerkiksi työpäivän jälkeen tai tauon aikana nopealla aikataululla.
Podcastien ja äänikirjojen nousu
Äänisisällöt ovat vakiinnuttaneet paikkansa monen suomalaisen päivärutiinissa. Podcastit tarjoavat ajankohtaisia keskusteluja, asiantuntijanäkemyksiä ja viihdyttävää tarinankerrontaa. Suosittuja aiheita ovat rikokset, yhteiskunta, popkulttuuri ja henkilökohtaiset kokemukset.
Äänikirjat ovat erityisesti työmatkalaisten ja kiireisten perheellisten suosiossa. Palvelut kuten BookBeat ja Nextory ovat mahdollistaneet laajan valikoiman kirjoja helposti kuunneltavassa muodossa. Tämä on lisännyt myös kirjallisuuden kulutusta niilläkin, jotka eivät perinteisesti lukeneet paljon.
Sosiaalinen media ja lyhytvideoiden valta
Sosiaalisen median kehitys on muuttanut viihteen kulutusta perusteellisesti. Erityisesti lyhytvideopalvelut, kuten TikTok, YouTube Shorts ja Instagram Reels, ovat nousseet merkittäviksi sisällönjakelukanaviksi. Lyhyet, visuaalisesti tehokkaat videot tarjoavat viihdettä nopeasti ja helposti, ja ne sopivat saumattomasti osaksi arkea. Olipa kyse muutamasta minuutista tauolla tai pidemmästä selailuhetkestä kotisohvalla.
Alustojen algoritmit nostavat näkyville trendikkäitä aiheita, huumoria, elämäntapasisältöjä ja musiikkia, jotka leviävät nopeasti käyttäjältä toiselle. Viihde ei ole enää pelkästään tuotettuja ohjelmia tai elokuvia, vaan myös nopeita, spontaanisti kuvattuja hetkiä, jotka onnistuvat herättämään tunteita tai tarjoamaan uusia näkökulmia.
Sosiaalinen media on myös muovannut käsitystä siitä, kuka voi olla viihdyttäjä. Sisällöntuottajista on tullut uuden ajan tähtiä, joiden videot keräävät miljoonia katselukertoja ilman perinteistä media-alustaa. Suomessakin monet seuraavat päivittäin suosikkivaikuttajiensa julkaisuja, oli kyse sitten ruoanlaittovinkeistä, musiikkinäytteistä, huumorista tai henkilökohtaisesta elämästä.
Live-viihde tekee paluuta
Vaikka digitaaliset muodot hallitsevat arkea, live-tapahtumien merkitys on alkanut kasvaa uudelleen. Konsertit, teatteriesitykset ja stand-up-keikat keräävät jälleen yleisöä paikan päälle. Erityisesti pienet, paikalliset tapahtumat ovat kasvattaneet suosiotaan, kun ihmiset kaipaavat yhteisöllisyyttä ja elämyksiä.
Suurien stadionkonserttien rinnalle on noussut intiimejä keikkapaikkoja, kuten G Livelab ja Tavastia, joissa yleisö pääsee lähemmäs esiintyjiä. Tämä korostaa elämyksellisyyden ja vuorovaikutuksen merkitystä nykypäivän viihteessä.
Eettisyys ja kestävyys osana kulutusta
Nykyajan yleisö ei enää valitse viihdettä pelkästään sisällön perusteella. Eettiset ja kestävät valinnat painavat yhä enemmän. Esimerkiksi elokuvien ja sarjojen tuotanto-olosuhteet, monimuotoisuus ja tasa-arvo aiherakenteissa vaikuttavat kuluttajan valintoihin.
Sama pätee myös tapahtumiin ja festivaaleihin, ympäristöystävällisyys, esteettömyys ja läpinäkyvyys vaikuttavat osallistumishalukkuuteen. Tämä muuttaa viihdeteollisuuden toimintamalleja ja haastaa toimijat miettimään vaikutuksiaan aiempaa laajemmin.
Artikkelissa esitetyt näkemykset ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä vastaa uutisetnyt.fi toimituksen tai johdon kantaa.
